Assemblix Backstage

Meillä päin Twitter ei ole vielä megailmiö: vain viidellä seuraajalla pääsen helsinkiläisten Top-100 -listallle (kyllä – sellainenkin on näköjään olemassa!):

Lähde: Twitterholic, 2.3.2009.

Webissä ollaan nyt aivan ylitsepursuavan sosiaalisia.

Twitterin ja FriendFeedin tapaiset läsnäoloviestimet ovat erityisen muodikkaita ainakin jenkkien it-uutisvirrassa. Twitter on ollut teknologiabloggaajien ja uuden median vakioaihe jo kuukausia, eikä laantumisen merkkejä näy.

Yritän toimittajana ymmärtää, mistä tässä kaikessa hehkutuksessa on kyse. Minulla on tunnus lähes jokaisessa muotiyhteisössä, ja yritän olla niissä aktiivinen sen minkä ehdin ja jaksan. En ole silti kokenut vieläkään ahaa-ilmiötä tai jäänyt koukkuun.

Yritän hahmottaa läsnäolopalvelujen liiketoimintaa, ja ymmärtää miksi monet yritykset ovat lähteneet panostamaan erityisesti Twitter-näkyvyyteen. Voidaan varmasti puhua jo ilmiöstä, sillä erilaisia Twitter-aiheisia kirjoja on alkanut ilmestyä niin kehittäjille kuin yritysten markkinoinnista vastaaville.

Java: tylsä kiva kieli pankkisovelluksille ja muuhun tylsään virallliseen koodaukseen. Boooring.

Idearikkaiden web 2.0 -sivustojen kehittäjät suosivat LAMP-alustaa.

Halpa, muuntautumiskykyinen ja tarpeeksi hyvä.

Maanantaisen Jaiku-katkoksen aikana pohdin, voinko varmuuskopioida jaikuni? Mitä 140-merkkisille hengentuotteilleni tapahtuu, jos (ja kun) Jaikua ei enää ole?

Satunnaisten jaikulujen tuhoutuminen ei ole tietty maailmanloppu, mutta entäpä jos Flickr vie kuvani tai YouTube rainani?

Ainakin yhdelle Web 2.0 -palvelulle käyttäjäkontribuutioiden taattu taltiointi onkin jo harkittu kilpailuvaltti.

blip.tv vie videot pyydettäessä myös Internet Archiven ikuisarkistoihin. Käyttäjän ei tarvitse olla siis (ainakaan yhtä) huolissaan tallenteidensa säilymisestä kuplan taas puhjetessa ja firman leasing-sopimusten umpeutuessa.

(blip.tv:n suunnitelmissa on kasvaa vloggaus-välineestä jonkinlaiseksi internetin über-meta-aggregaattoriksi. Firman visioista lisää Jon Udellin tuoreessa IT Conversations -podcastissa.)

Kasvukipuja?

Lottokansaa? Ristikkoriemua?

Enpä tiedä, mutta jostakin syystä näitä ilmoittautumisia meikäläisen “tapahtumaan” tipahtelee lisää tasaiseen tahtiin:

Pieni kehitysidea: sovellushan voisi analysoida, mikä annetuista ehdotuksista sopii enemmistölle. Oletan, että tuo lienee se kaivatuin apu suurten porukoiden kokoonsaattamiselle.. ?

Googlen kalenteri ja Nokian N800 toimivat varsin hyvin yhteen, kunhan nettitablettiin sujauttaa ensin gpe-calendarin ja synkronointiin erminig-nimisen Maemo-softan.

Voin nyt tehdä merkinnän joko Googlen web-liittymällä tai taskussa kulkevalla tabletilla, tarvittaessa off-line. Kummankin merkinnät päätyvät lopulta toiselle.

Parasta koko hommassa on tämä Googlen maksuton SMS-muistutus tulevasta kalenterimerkinnästä. On niin hyvä palvelu, ettei varmasti kauaa enää pysy maksuttomana.

No, nautitaan vielä kun voidaan.

Ahdistaa.

Pikkusiskoni kolmekymppinen mies, puoliksi amerikkalainen ja puolet ajasta siellä myös koodaustöitä tekevä, valittaa jatkuvasti kuinka me suomalaiset olemme niin rajoittuneita ja epäsosiaalisia. Kassajonossa keski-ikäisten käytöskin häntä kummastuttaa, meikäläisten öykkäröintiä ei suvaittaisi kuulemma jenkkimaassa.

Kiilaustyylit sikseen, internet-alallakin meillä tuntuu olevan vielä opittavaa. Ehkä emme ole yksinkertaisesti vain kehittyneet vielä kansakuntana, kovin puusta revittyjä hirvityksiä nämä kotimaiset saittimme ovat.

Bloggauskulttuurimme muistuttaa lähinnä verkostomarkkinointia, aktiivisia podcastaajia ei löydy mistään.

Ennakkoluuloton innovointi puuttuu myös palvelujen ja sovellusten kehityksestä – muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sulake on ollut virtuaalinen menestys ja Lönnrotinkadulta ponnistava Jaiku on onnistunut luomaan jalansijaa kovilla jenkkimarkkinoilla.

Sosiaalisissa verkoissa kaikkea kokeileva Nokia pääsi odotetusti Business 2.0:n listalle, jossa lueteltiin merkittäviä USA:n ulkopuolisia Web 2.0 -hankkeita. WidSets on kieltämättä kätevä.

Ruotsi on päässyt listalle ainakin kolmella ehdotuksella. Voi kuinka yllättävää.

Minimalistinen WordPress-teemani saa lähteä, sillä löysin testattavaksi CommentPressin. Kyseessä on sähköiseen julkaisemiseen erikoistuneen Institute for the Future of the Book -nimisen järjestön uunituore laajennus.

Nimi teema on CommentPressille harhaanjohtava, sillä tämä on paljon enemmän kuin pelkkä visuaalinen ulkoasu.

Perinteisestä teemasta poiketen CommentPress muuttaa aktivoitaessa WordPress-tietokannan rakennetta. Normaalisti ylläpitäjä ei välttämättä edes huomaa muutosta, mutta koska olin tiukentanut MySQL-käyttäjän oikeuksia sain näkyville herjan alter-oikeuksien puuttumisesta.

Tällainen rakennemuutos oli odotettavissa, sillä CommentPressissä voi kommentoida kokonaisen kirjoituksen asemesta myös yksittäistä kappaletta.

Vertaamalla wp_comments -taulun rakennetta ennen ja jälkeen asennusta selviää, että sinne on ilmestyy kolme uutta apukenttää:

Kommentoinnit kohdistetaan haluttuun kappaleeseen uudella comment_contentIndex -arvolla. Esimerkiksi edellisen blogiviestini (Firefoxin turvabugi) ensimmäisen kommentin arvoksi on tietokantaan tallentunut 1.

Täytyy jossakin vaiheessa kokeilla, mitä tapahtuu kun muokkaan jotain aiemmin julkaistua blogiviestiä. Oletettavasti kappalenumeroinnit eivät indeksoidu uudestaan, ja kommentit kohdistuvat vanhan numeroinnin perusteella.

Twitter on jo ihan out (ehtikö kukaan huomata, että se oli edes in?). Nyt Web 2.0 -piirejä valloittaa Jaiku.

Suomalaisten pyörittämään palveluun ovat ihastuneet Piilaakson sijoittajapiirien lisäksi muutamat nettipersoonat kuten TWiT:in Leo Laporte.

Jaikulaiset ovat toimineet Suomen matkailunedistäjinä istuttamalla mikrobloggauksen lisäksi maustesillin San Franciscoon .

Tein nyt Assemblixille kokeeksi oman kanavan, josta syntyi samalla myös kätevä “back channel” -widgetti sivustolle.

Tervetuloa Jaikuamaan: http://jaiku.com/channel/assemblix.