Assemblix Backstage

While cleaning my desk for 2007, I figured instead of deleting stuff I could dump unfinished (but possibly usable) misc. documents here. Solves archiving problems.

Here’s a small side project I assigned myself but never quite completed (click for the large version):

Basically, use as you wish. Caveat: I’m not exactly sure about the licensing status of the graphic primitives produced by Microsoft Visio, so do your own legal homework. As a compilation for my “creative” part it’s published under Creative Commons Attribution-Noncommercial-Share Alike 3.0.

Happy to receive feedback & corrections.

Tänään käynnistyi vihdoin Suomessakin julkinen nettidebatti Office Open XML:n soveltumisesta kansainväliseksi ISO-standardiksi. ITviikon uutisessa ovat vastakkain EFFI ry:n puheenjohtaja Tapani Tarvainen ja kannastaan vaikeneva valtion it-johtaja, Leena Honka.

Juttu on sinällään ihan kelpo ja asiallinen, mutta suurelle osalle aihe ei silti aukea.

Mistä ihmeen XML:stä ne taas riehuu?

Pari viikkoa sitten en itsekään olisi näistä formaatti-politikoinneista piitannut, mutta aiheeseen syventyminen on pakostakin herättänyt mielenkiintoni.

Erityisesti kiinnostaa se, kuinka tässä tapauksessa hyvin spesifinen teknologia, liike-elämän edut ja politiikka kietoutuvat toisiinsa erikoisissa mittasuhteissa ja valta-kamppailuissa.

Tiistaina haastatellessani Suomen Standardisoimisliitto SFS:n Open XML-asiantuntija Lassi Nirhamoa, tajusin kuinka vähän meillä on asiasta todellakin keskusteltu.

Vasta toukokuun lopulla SFS:n leipiin siirtynyt Nirhamo on joutunut uskomattoman tiukkaan tilanteeseen. Kesää vasten tietorakenne- ja standardiguru on päässyt sovittelijaksi, jossa osapuolina ovat Microsoft Ecmoineen, avoimen aatteen propellihatut, imagoherkät poliitikot ja sivussa pörräävät jutunkipeät toimittajat.

Soisi Lassille nyt edes hieman työrauhaa, lomailusta puhumattakaan.

Eilen aihetta sivuttiin myös moneen otteeseen COSS:in Avaa ja säästä -tapahtumassa, jossa puhujana olivat mm. Martti Karjalainen oikeusministeriöstä ja kansanedustaja Jyrki Kasvi.

Oikeusministeriön kanta tuli harvinaisen selväksi: ODF:ää sen olla pitää. Muutkin ministeriöt ovat avoimista ratkaisuista “positiivisesti kiinnostuneita”, kuten virkamiehet sanansa muotoilivat.

Itse en ole perillä poliittisten eufemismien nyansseista, joten jätän suosiosta tulkinnat väliin. Niitä saa jokainen tehdä vapaasti tykönänsä, kunhan COSS-videoinnit saadaan vähitellen Assemblix.netiin.

PS. Minulla ei ole mitään Microsoftia vastaan. Minulla ei ole myöskään mitään open source -propellihattuja vastaan. Lukeudun kumpaankin leiriin, sovellan kummankin teknologioita ja menetelmiä ristiin. Saittimme WAMP-ratkaisukaan ei varmasti miellytä ketään muuta paitsi hostaajaamme - mutta mitäpä tuosta. Jaa Ilari? No hän on nykyään jo paatunut Jobsilainen

Hieman noloa, sanoisin.

Alkuviikosta Adobelta ilmestyi Flash Lite 3, jonka yhdeksi uutuudeksi ilmoitettiin tuki videolle. Uutinen tuntuu kummalliselta, sillä onhan aiemmassa Flash Lite 2:ssakin jo videotuki:

Flash Lite 2.x also provides video support and external multimedia support.

Jos olet yrittänyt katsella YouTube-pätkää Flash Lite 2:n tarjoavalla kännyllä tai tallentaa Flash Pro 8:ssa videota SWF-tiedostoon, olet kenties huomannut ettei siellä mitään näy.

Kevyt-Flashin FAQ-sivulta selviää, että video support tarkoittaakin vain tietovirran läpikuljetusta laitteen tai käyttöjärjestelmän omalle videokäsittelijälle. Videon purku- ja käsittelylogiikan tulee löytyä laitteesta itsestään - Flash Lite 2 ei “tee” siis videolle mitään. No, kaipa tuokin on jonkun määritelmän mukaan tukea.

Adobelta tullut Flash Lite 3 -lehdistötiedote olikin siis varsin tulkinnanvarainen infopläjäys:

Tiedote:

16.2.2007

Adobe Flash Lite esittää videot myös mobiilisti

Maailmalle on toimitettu jo yli 200 miljoonaa Flash-tuen sisältävää mobiililaitetta

Adobe Systems julkisti 3GSM-messuilla Barcelonassa tällä viikolla, että seuraava Adobe Flash Lite -versio tulee sisältämään video-tuen.

Siis häh? Adoben Flash Lite 2:ssa mainostellaan videotukea, mutta Flash Lite 3:ssako se tuki vasta oikeasti “toimii”? Mitä sitten tarkoittaa alun Flash-tuki? SWF:n läpikuljettamista ja dumppaamista jonnekin, jossa se ehkä näkyy - tai ehkä ei?

Koodaajahenkinen tulkintani:

Tuki-sana on Adobella ilmeisesti overloadattu siten, että Flash Lite 2:n kohdalla “tuki: kuvapinnan varaaminen ja sokea läpikuljetus” kun taas kolmosessa “tuki: FLV-muotoon pakatun videotallenteen purkaminen, käsittely ja esittäminen”.

Yksinkertaista?

Tämä kuulostaa varmasti lievän autistiselta, mutta ISO-standardien luettelo on minusta varsin antoisa lukukokemus. Kyllä, pidän myös puhelinluetteloista, mutta seuraavat numerot ja nimet ovat vieläkin kiinnostavampia.

Juoksevaan numerointiin perustuva ISO-standardien alkupää viestii 1900-luvun teollistumisesta ja globalisoitumisesta:

• ISO 3 Preferred numbers
• ISO 7 Pipe threads where pressure-tight joints are made on the threads
• ISO 9 Transliteration of Cyrillic characters into Roman characters – Slavic and non-Slavic languages
• ISO 16:1975 Acoustics – Standard tuning frequency (Standard musical pitch)
• ISO 31 Quantities and units
• ISO 216 paper sizes
• ISO 262 Selected sizes for screws, bolts, and nuts.

Satasista löytyy vasta alkeellista tietotekniikkaa:

• ISO/IEC 646 internationalized 7 bit ASCII variants

Ensimmäiselle tuhatluvulle siirryttäessä alkaa meno olla jo aika teknistä:

• ISO 1000 SI units and recommendations for the use of their multiples and of certain other units
• ISO 1007 135 film format
• ISO 1629 Establishes a system of terms and nomenclature for polymers
• ISO/IEC 2022 Character code structure and extension techniques

Loppupää onkin sitten jo melko ohjelmointi- ja tietotekniikkatäyteistä:

• ISO/IEC 1539 Fortran programming language
• ISO/IEC 8652: Programming languages – Ada
• ISO 8859 8-bit coded character sets
• ISO 8879 Standard Generalized Markup Language (SGML)
• ISO/IEC 9075 SQL
• ISO/IEC 9945 Portable Operating System Interface (POSIX)
• ISO 10279 BASIC programming language
• ISO 10646 Universal Character Set (equivalent to Unicode’s character set)
• ISO/IEC 11172 MPEG-1
• ISO/IEC 11578:1996 Remote procedure call (RPC)
• ISO/IEC 13249 SQL multimedia and application packages
• ISO/IEC 14882 Programming Languages — C++
• ISO/IEC 15445:2000 ISO HTML, a subset of Hypertext Markup Language (HTML) 4
• ISO 15930 PDF
• ISO/IEC 15948:2003. PNG
• ISO/IEC 16262. ECMAScript
• ISO/IEC 19501 Unified Modeling Language (UML)
• ISO/IEC 23270:2003 C# Programming Language

Instanssi, joka julkaisee standardeja lähes kaikista koodaajan perusteknologioista, tuo meille myös seuraavia välttämättömyyksiä:

• ISO 261 ISO general-purpose metric screw threads - General plan
• ISO 838 Standard for punching filing holes into paper
• ISO 2171 Cereals and milled cereal products – Determination of total ash
• ISO 3103 Method of brewing tea for the purpose of sensory tests
• ISO 5218 Representation of human sexes
• ISO 5775 Bicycle tyres and rims
• ISO 7736 Car radio installation space
• ISO 15686 Service life planning for constructive works in 10 parts
• ISO 15693 Transponders
• ISO 22000 Requirements for any organization in the food chain

Kommenttini perustuvat tosin vain Wikipedian artikkeliin, joka sisältää enimmäkseen tällaisia “valittuja helmiä”.

PS. Wikipedia on näköjään hyvin kiinni ajassa: ISBN-standardia käsittelevästä artikkelissa on jo maininta, että kirjojen kansainvälinen numerointimenetelmä on muuttunut muutama päivä sitten (1.1.2007 alkaen).

Kirjoitin tuossa aiemmin RSS:n ongelmista ja Atomin eduista.

Poimin Tim Brayn mainitsemista RSS:n ongelmista tähän mielestäni viisi vakavinta:

1. Liitteiden käsittely vaikeaa, varsinkin jos on useampi liite, esim. podcasteissa.
2. Merkistö- ja entity-koodausten puutteet aiheuttavat tietohävikkiä (case: Bugzilla).
3. Ei vakiomekanismia virheiden ilmoitukselle, tieto voi hävitä huomaamatta.
4. Ei suhteellisia viittauksia, sisältöön kovakoodattava kiinteät URI-osoitteet.
5. Lokalisointi: virallisesti ainoastaan 7-bittinen ASCII-merkistö sallittu sisällössä, skandituki puuttuu myös osoitteista (ts. IDN).

Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei RSS-standardia enää enää kehitetä, eikä siihen saa tehdä (Dave Winerin mahtikäskystä) korjauksia.

RSS pysyy rikkinäisenä näillä näkymin ikuisesti.

I posted the Atlas/Opera text also on the Opera Community forums. JeroenH provided with some specifics regarding the issues, and it seems to be related to JavaScript engine used in Opera:

Some Opera developers went to MS a few days ago. I guess they also talked about Atlas. The design of Atlas is broken, since they use proprietary features to emulate other proprietary features, not quite a good foundation to build on.

But I believe there is a chance Opera will add support for getters and setters (although I don’t like them), since Opera is working on a JS 2 implementation for 2007 (Opera 10?). JS 2 includes getters and setters (but not defineGetter and defineSetter if i’m not mistaken). Maybe they’ll do it gradually, just like mozilla is slowly getting ready for js 2 with js 1.7.

I salute Opera for striving for standard-perfect implementations, but sometimes it makes me wonder, are these puristic methods actually making life harder for us developers and end users, not the other way, as intended?

In some sence, this relates to my earlier post (in Finnish) regarding Atom vs. RSS. In it, I urged Microsoft to stop promoting the broken RSS spec and favor Atom in IE 7 and Vista Feed Engine as the primary choice.

On the ASP.NET Forums site there is an interesting thread discussing support for Opera in Microsoft’s upcoming Ajax framework Atlas. According to Microsoft’s Atlas Technical Evangelist Steve Marx, requests for Opera support are way behind for those of IE, Firefox and Safari. What this means is that Microsoft doesn’t currently have plans to support Opera.

Exactly four months ago, during the DevDays 06 here in Helsinki, Scott Guthrie told us, “Atlas will have full support for Opera by the end of this year“. I posted a question on the ASP.NET forum, requesting an update on the issue.

For me, lack of Opera support is not a big deal - at least, not anymore. Opera used to be my primary browser, but I have now switched over to Firefox because certain services (e.g. Backpack that we used for collaboration) and development architectures (ASP.NET and thus, Atlas) do not support Opera.

This is getting very confusing, because at the same time as Opera claims to have (at least one of the) best support for web standards, on the other hand it seems to be the worst performing Ajax browser on the market.

Olen pienen tauon jälkeen seurannut bloggaustekniikoiden eroja käsitteleviä artikkeleita ja podcasteja.

RSS on syötteissä yleisin, mutta Atom teknisesti parempi. Ja mikä tärkeintä: Atom on tarkkaan suunniteltu ja standardoitu, RSS puolestaan lennossa synnytetty epävakaa viritelmä.

Tähän asti minulle on ollut ihan sama, käytetäänkö palveluissa RSS:ää vai Atomia. Molemmat hoitavat perustehtävänsä, eli välittävät syötteitä käyttäjän ruudulle.

Atomissa on muutamia käteviä lisäyksiä, mutta olen mieltänyt ettei niitä juuri hyödynnetä.

Viime aikoina olen joutunut kuitenkin miettimään tekniikoiden eroja tarkemmin, sillä meillä on käynnissä vihdoinkin “sen oikean Assemblixin” suunnitteluvaihe.

Ilarin mielestä RSS on täysin riittävä. Atom “ei sisällä tarpeeksi parannuksia, jotta suurten massojen kannattaisi siirtyä sen käyttöön”. Ilari myönsi kuitenkin Atomin edut, mutta suhtautui asiaan ROI-periaatteella, eli epäili onko saavutettu hyöty panostuksen arvoinen.

Keskustelin aiheesta hiljattain myös Microsoftin Juhani Vuorion kanssa. Microsofthan on tuomassa RSS-tekniikkaa syvälle Windowsin ytimeen, ja yhtiön teknologiapäällikkö Ray Ozziekin on varsinainen RSS-fanaatikko. Web Dayssä kysyin Vuoriolta, miksiköhän Microsoft suosii RSS:ää ja hylkii Atomina. Juhanin mielestä RSS on aivan toimiva ratkaisu, ja sitä paitsi yleisesti käytössä. Eikö se riitä?

RSS on kieltämättä yksi menestyneimmistä XML-sovelluksista Atomin jäädessä marginaaliin. Onko silti fiksua luottaa pelkkiin lukuihin, vai kannattaisiko arvioida tilannetta uudestaan, nyt kun Atom-standardikin on valmistunut ja toteutuksista on pahimmat lastentaudit karsittu?

Standardeihin voidaan vielä vaikuttaa, sillä todelliset kuluttajamassat eivät käytä oikeastaan vielä kumpaakaan. Puolen vuoden kuluttua Vista ja IE 7 ovat kuitenkin markkinoilla. Silloin RSS tulee peruuttamattomasti muodostumaan syötteiden ja bloggauksen synonyymiksi - niin käyttäjien kuin kehittäjienkin mielissä.

Microsoftilla on markkinajohtajana vastuullinen asema terminologian vakiinnuttajana. Jos Microsoft ei osoita selkeämpää tukeaan Atomille, ajaudutaan mikroformaateissa sähköpostista tuttuun teknologiseen alennustilaan.

SMTP oli aikoinaan aivan toimiva ratkaisu yksinkertaiseen sanomavälitykseen, aivan kuten RSS alkuaikoina bloggaukseen.

RSS:n ongelmat ovat paljolti samoja kuin alkuperäisessä SMTP:ssä ja siihen liittyvässä sisältöä kuvaavassa RFC-822:ssa. Kansainvälisyyttä ja muita “erikoisia” tietorakenteita (esimerkiksi HTML:ää) ei otettu kummassakaan alkujaan huomioon.

Suosittelen Atom-standardin ohjausryhmässä työskentelevän Tim Brayn esitelmän kuuntelua aiheesta.