Assemblix Backstage

Drupalista kiinnostuneille suomalaisille on rakenteilla oma yhteisösivusto.

Drupal ei ole pelkkä sisällönhallintaohjelma tai web-palvelujen kehitysalusta. Sen ympärillä toimii aktiivinen kansainvälinen yhteisö: kehittäjiä, suunnittelijoita, graafikoita, dokumentoijia, kääntäjiä, testaajia sekä monia muita!

Yhteisön jäseniä yhdistää halu ja into luoda Drupalista parempi web-väline itselle ja muille. Sen kautta voi myös verkostoitua ja tutustua alalla toimiviin.

Drupal Suomi?

Drupal on kohtalaisen nuori, eikä Suomeen ole vielä ehtinyt muodostua omaa Drupal-yhteisöään. Tämän puutteen Drupal Suomi haluaa poistaa.

Alkuun tarvitaan omat sivut, ja ne on nyt saatu auki osoitteeseen drupal.fi.

Sivusto on nyt tyhjä. Palvelu ei tietenkään synny itsekseen, vaan rakentamiseen tarvitaan vapaaehtoisia.

Foorumi on kuitenkin jo pystyssä, joten voit tulla sinne ideoimaan ja kertomaan, millaisen palvelun drupal.fi:stä haluaisit luoda!

Drupal Suomi -ideointiporukan puolesta,

Harri J. Talvitie

Amit Singhin esitelmää kuunnellessa tulee samanlainen tunne kuin Mark Russinovichin kirjoja lukiessa: tässä on ihminen, joka on sulkeutunut käyttöjärjestelmien luostariin ja tutkinut rakenteita syvältä. Russinovichin tavoin Singh on myös soveltanut oppejaan, ja loihtinut Maciin tuen asennettaville käyttöjärjestelmille.

Erinomainen, joskin pitkähkö, esitelmä MacFUSE:sta:

Tänään käynnistyi vihdoin Suomessakin julkinen nettidebatti Office Open XML:n soveltumisesta kansainväliseksi ISO-standardiksi. ITviikon uutisessa ovat vastakkain EFFI ry:n puheenjohtaja Tapani Tarvainen ja kannastaan vaikeneva valtion it-johtaja, Leena Honka.

Juttu on sinällään ihan kelpo ja asiallinen, mutta suurelle osalle aihe ei silti aukea.

Mistä ihmeen XML:stä ne taas riehuu?

Pari viikkoa sitten en itsekään olisi näistä formaatti-politikoinneista piitannut, mutta aiheeseen syventyminen on pakostakin herättänyt mielenkiintoni.

Erityisesti kiinnostaa se, kuinka tässä tapauksessa hyvin spesifinen teknologia, liike-elämän edut ja politiikka kietoutuvat toisiinsa erikoisissa mittasuhteissa ja valta-kamppailuissa.

Tiistaina haastatellessani Suomen Standardisoimisliitto SFS:n Open XML-asiantuntija Lassi Nirhamoa, tajusin kuinka vähän meillä on asiasta todellakin keskusteltu.

Vasta toukokuun lopulla SFS:n leipiin siirtynyt Nirhamo on joutunut uskomattoman tiukkaan tilanteeseen. Kesää vasten tietorakenne- ja standardiguru on päässyt sovittelijaksi, jossa osapuolina ovat Microsoft Ecmoineen, avoimen aatteen propellihatut, imagoherkät poliitikot ja sivussa pörräävät jutunkipeät toimittajat.

Soisi Lassille nyt edes hieman työrauhaa, lomailusta puhumattakaan.

Eilen aihetta sivuttiin myös moneen otteeseen COSS:in Avaa ja säästä -tapahtumassa, jossa puhujana olivat mm. Martti Karjalainen oikeusministeriöstä ja kansanedustaja Jyrki Kasvi.

Oikeusministeriön kanta tuli harvinaisen selväksi: ODF:ää sen olla pitää. Muutkin ministeriöt ovat avoimista ratkaisuista “positiivisesti kiinnostuneita”, kuten virkamiehet sanansa muotoilivat.

Itse en ole perillä poliittisten eufemismien nyansseista, joten jätän suosiosta tulkinnat väliin. Niitä saa jokainen tehdä vapaasti tykönänsä, kunhan COSS-videoinnit saadaan vähitellen Assemblix.netiin.

PS. Minulla ei ole mitään Microsoftia vastaan. Minulla ei ole myöskään mitään open source -propellihattuja vastaan. Lukeudun kumpaankin leiriin, sovellan kummankin teknologioita ja menetelmiä ristiin. Saittimme WAMP-ratkaisukaan ei varmasti miellytä ketään muuta paitsi hostaajaamme - mutta mitäpä tuosta. Jaa Ilari? No hän on nykyään jo paatunut Jobsilainen

Googlen kalenteri ja Nokian N800 toimivat varsin hyvin yhteen, kunhan nettitablettiin sujauttaa ensin gpe-calendarin ja synkronointiin erminig-nimisen Maemo-softan.

Voin nyt tehdä merkinnän joko Googlen web-liittymällä tai taskussa kulkevalla tabletilla, tarvittaessa off-line. Kummankin merkinnät päätyvät lopulta toiselle.

Parasta koko hommassa on tämä Googlen maksuton SMS-muistutus tulevasta kalenterimerkinnästä. On niin hyvä palvelu, ettei varmasti kauaa enää pysy maksuttomana.

No, nautitaan vielä kun voidaan.

Epäilin tuossa aiemmin, josko Mozilla-kehittäjillä on kaikki hallinnassa kun Bugzilla-viesteissä sävy oli varsin epämääräinen.

Eilen Firefoxini päivitti itsensä 2.0.0.6:een, ja haavoittuvuus näyttäisi olevan nyt korjattuna. Klikkaus ei käynnistellyt enää laskuria eikä muitakaan Windows-sovelluksia.

Avoin Bugzilla-käsittely on mainio asia, ja olisi mahtavaa jos suuret ohjelmistotalot toimisivat samalla tavoin.

Aivan avointa ei Firefoxinkaan bugiluettelointi ole, sillä turvallisuussyistä pahimmat havainnot pidetään korkeamman oikeustason takana.

Kuten Hesaristakin on saatu lukea, Kesäkoodi 2007 on lähtenyt käyntiin varsin dramaattisissa merkeissä.

Viime viikolla Janne Kalliomäen graafinen edustaohjelma Backup Managerille eteni jo ensimmäisten koodirunkojen tasolla. Lauantaina iski kuitenkin varasporukka ja ryösti Jannelta kannettavan - ja siinä samassa lähdekoodit.

Ironia on siinä, ettei lähdekoodeista ollut varmuuskopioita.

Muutama päivä sitten kone kuitenkin löytyi, ja työ voi taas jatkua.

Huh!

Tiedän kokemuksesta - tosin Jannen tapaukseen verrattuna erittäin lievässä muodossa - kuinka ikävää ja jopa traumatisoivaa omalle kohdalle osunut katuväkivalta voi olla.

Tsemppiä Jannelle!

Ja hei, muist.. Tai no, jätän muistuttelut väliin. Eiköhän aihetta ole tullut tarpeeksi mietiskeltyä - muutenkin kuin teknisen vaatimusmäärittelyn näkökulmasta.

Tapahtunut tähän mennessä:

Keskustelu lähti liikkeelle kerneliä koodaavien keskuudessa siitä, pitäisikö GPLv3:een siirtyä — ja mitä se merkitsee, suuntaan ja toiseen:

Linus Torvalds: Ei näe siirtymistä GPLv3:een Linuxissa tarpeellisena. On pragmaatikko: jos ilmaantuu perusteltuja syitä, niin päivitetään vaan. Edistyksellisten teknologioiden saaminen (lue: ZFS) Linuxiin voisi olla perusteltu syy siirtyä kolmos-GPL:ään.

Torvalds viittaa GPLv2 vs. GPLv3 -keskustelussa Sun Microsystemsiin: “Sun on paha yhtiö, joka ei haluaisi tarjota hyödyllistä teknologiaa avoimen koodin yhteisölle eikä varsinkaan Linuxille!”

Jonathan Schwartz, Sun: On valmis avaamaan Sunin tuotteita GPLv3:lla. GPLv3 on yhtiön kannalta “helpoin”, mutta GPLv2:kään ei ole poissuljettu. Kaupalliset juuret omaava Sun ei kykene siirtymään täysin avoimeen (lue: GPLv2:een) äkkiä, GPLv3:n suojatyynyt auttavat.

Jonathan Schwartz jatkaa: “Emmehän me ole suinkaan Linuxin vihollisia!”

“Yhdistäkäämme voimamme, ja rakentakaamme koko maapallon kansalle avointa Internet-teknologiaa! Linus, please, tulisitko illalliselle kanssani niin voimme keskustella aiheesta lisää. Minä teen safkat, tuo sinä viini — muodostetaan oikea mashuppi!”

Linus tiedustelee: What will you cook?

(Hmm, pelkästään platonista?)

Theo de Raadt (OpenSSH:n ja OpenBSD:n taustavaikuttaja, open source -ääriainesta, ei hyväksy suljettuja ajureita, saanut hankalan tyypin maineen) vastaa nopeasti Schwartzille: “Voi kun tuo olisi totta! Sun on kuitenkin paha ja kaksinaismoralistinen: ette suostu julkaisemaan Sparcin speksejä tai antamaan OpenSolaris-yhteisölle muutenkaan tarpeeksi tietoa!”

Simon Phipps, Sun: On saanut Schwartzilta tehtäväksi selvittää, mitä tekniikkatietoja Sun ei ole toimittanut koodaajille. Muistuttaa, että varsinkaan vanhempia tietoja ei voida jaella noin vaan.

Voi kun tulis jo heinäkuu…