Assemblix Backstage

Tein pari vuotta sitten lyhyen screencastin Microsoftin Silverlight-demosta, jossa käännellään sivuja. Muistin virkistykseksi pätkä vuodelta 2007 (Flash-video, klikkaa kuvaa):

Sun on julkaissut nyt vastaavan tyyppisen demon, joka on toteutettu JavaFX:llä (Flash-video, klikkaa kuvaa):

Jotta Silverlight- ja JavaFX-version vertailu olisi reilua, niin tiedoksi että Silverlight-version esityksen resurssit (ts. isot taustakuvat) olivat valmiiksi välimuistissa, joten niiden latausta ei videolla näy.

Toteutusten teknistä tasoa ei sinänsä kannata verrata (toki saa). Mielenkiintoisempaa on oikeastaan se, kuinka raivostuttavan kauan yksinkertaisen JavaFX-sovelluksen lataus ja aktivoituminen selaimessa kestää verrattuna Silverlightiin.

Käytössäni on kaiken lisäksi uusin ja tehokkain Java-versio (JRE 6 Update 13), joka asentaa Windowsiin uuden taustapalvelun, jonka tehtävänä on nopeuttaa applettien latausta. Mitään taustapalvelua ei Silverlightille tarvita – edes Macissä.

Sun yrittää vauhdittaa JavaFX:n käyttöä ja houkuttelee kehittäjiä $25 000 arvoisella rahapalkinnolla (ks. TiVi-juttu). Ehkä Sunin pitäisi kuitenkin vauhdittaa itse JavaFX:ää?

.NETin Entity Frameworkillä ja LINQillä saa aikaa kohtalaisen kaunista koodia.

Tein kokeeksi sovelluksen, joka lukee MySQL:ssä olevasta Drupal-tietokannasta noodien otsikot ja sisällöt. Mallinsin Node-tietotyypin, jolla on jäsen NodeRevision:

Koska Visual Studio ei tue MySQL:ää, käytin Devart dotConnectin mukana tulevaa Entity Developer -mallinnustyökalua.

Mallin ansiosta voin tehdä tyyppiturvallisen kyselyn LINQ-syntaksilla:

Koodi ei ole ihan täydellistä: anonyymin tyypin asemesta olisin halunnut palauttaa kyselyssä komposiittityypin, jossa on yhdistettynä Node- ja NodeRevision-taulun kenttiä yhteen luokkaan. Hieman quick & dirtyä, mutta saa kelvata toistaiseksi.

Meillä päin Twitter ei ole vielä megailmiö: vain viidellä seuraajalla pääsen helsinkiläisten Top-100 -listallle (kyllä – sellainenkin on näköjään olemassa!):

Lähde: Twitterholic, 2.3.2009.

Amit Singhin esitelmää kuunnellessa tulee samanlainen tunne kuin Mark Russinovichin kirjoja lukiessa: tässä on ihminen, joka on sulkeutunut käyttöjärjestelmien luostariin ja tutkinut rakenteita syvältä. Russinovichin tavoin Singh on myös soveltanut oppejaan, ja loihtinut Maciin tuen asennettaville käyttöjärjestelmille.

Erinomainen, joskin pitkähkö, esitelmä MacFUSE:sta:

Ei enää kuivakkaa JavaPossea, ei mitään Microsoft-propagandaa pursuilevaa .NET Rocksia! eikä hippihenkistä Rails Podcastia.

Nyt kuuntelen vain ja ainoastaan Pro PHP Podcastia ja erityisesti sen Ramblecast 2.0 -jaksoa.

Tämä mullistaa kaikki käsitykseni PHP-koodaajien mielenterveydestä.

Törmäsin toiseenkin Manninngin julkaisuun:

Drupal-sivustoa kehittävälle tuo jQuery-julkaisu voisi olla paikallaan. En ole aiemmin ostanut Manningin kirjoja, ovatkohan Apress-tasoa?

Reaktor Innovationsin agiili- ja menetelmägurulta ilmestyi aiheesta kirja:

Hitsi, pitäisi varmaan tyhjentää kovalevytilaa että saisin nuo muutaman viikon takaiset videotaltioinnit AgileFinlandin seminaarista siirrettyä verkkoon. Oli ihan fiksua asiaa!

Java: tylsä kiva kieli pankkisovelluksille ja muuhun tylsään virallliseen koodaukseen. Boooring.

Idearikkaiden web 2.0 -sivustojen kehittäjät suosivat LAMP-alustaa.

Halpa, muuntautumiskykyinen ja tarpeeksi hyvä.

Yksi kuluneen viikon mielenkiintoisimmista kehittäjäuutisista on ollut Microsoftin päätös julkaista .NET-luokkakirjastojen lähdekoodia.

Scott Hanselmanin tuoreimmassa podcastissa haastateltiin .NET-sorsajulkaisun taustalla olevaa Microsoftin Shawn Burkea.

Podcast alkoi näin: “Tiedättekö mitä? Meillä on skuuppi! Microsoft on päättänyt julkaista .NET-luokkakirjastojen lähdekoodit. Ei, tämä ei ole uusi Rotor, vaan ihan oikeiden lähdekoodien julkaisu.”

Microsoftin edustajan mukaan lähdekoodien julkaisu tapahtuu vasta nyt, koska yhtiöllä on tarjottavana sopiva “tarina” (story). Tämä sana toistui useasti. Nyt meillä on tarina. Tarina on nyt valmis. Tämän vuoksi siis julkaisemme.

Sitten keskustelu siirtyi siihen, kuinka Visual Studio 2008:n debuggerissa koodi valuu palvelimelta näkyviin eikä koodaajan tarvitse enää turvautua Reflectoriin. Lopussa keskusteltiin palvelinten ja versioinnin logistiikasta ja sitten todettiin vielä uudestaan, että vau, upeata, kiitos.

Ainoa kuviteltavissa oleva käyttötarkoitus sorsille on Microsoftin mukaan Orcasin parantunut “käyttäjäkokemus” debugatessa. Missään nimessä ei kerrota sellaista tarinaa, jossa joku tutustuu lähdekoodeihin jotta tämä voisi kehittää paremman (tai edes korjatun) version tuotteesta.

Pidin myös erikoisena Scott Guthrien sanavalintoja:

“We’ll begin by offering the source code (with source file comments included) for the .NET Base Class Libraries” [...]

Kuvaavaa, että Guthrie näki “kommentit mukana” -lisäyksen tarpeelliseksi. Minusta se on defenssi, joka viittaa siihen että kirjoittaja olettaa yleisöllä olevan automaattinen ennakko-oletus siitä, että “ainahan Microsoft toimii kierosti”.

Vai milloin viimeksi joku on tehnyt vastaavan julkistuksen, mutta julkaissut lähdekoodit ilman kommentteja?

Guthrien lähdekoodijulkaisua käsittelevä blogipostaus esittelee perusteellisesti Visual Studio 2008:n debuggausta – tai no, näkyyhän siellä kuvaruutukaappauksissa myös niitä lähdekoodeja!

Aivan alussa, ikään kuin ohimennen, Guthrie toteaa että lähdekoodit voi hakea myös pakettina ja tarkastella sitten jollakin tekstieditorilla.

.NET-kirjastokoodin lähdekoodien saaminen näkyviin on minusta hienoa. En vaan jaksa ymmärtää, miksi Microsoftin pitää kehittää aina jokin “tarina” tai muu taktinen syy jokaisen järkevän päätöksen pohjalle.

Epäilin tuossa aiemmin, josko Mozilla-kehittäjillä on kaikki hallinnassa kun Bugzilla-viesteissä sävy oli varsin epämääräinen.

Eilen Firefoxini päivitti itsensä 2.0.0.6:een, ja haavoittuvuus näyttäisi olevan nyt korjattuna. Klikkaus ei käynnistellyt enää laskuria eikä muitakaan Windows-sovelluksia.

Avoin Bugzilla-käsittely on mainio asia, ja olisi mahtavaa jos suuret ohjelmistotalot toimisivat samalla tavoin.

Aivan avointa ei Firefoxinkaan bugiluettelointi ole, sillä turvallisuussyistä pahimmat havainnot pidetään korkeamman oikeustason takana.