Assemblix Backstage

Koneen hankinta on monimutkaista:

HP suosittelee Windows Vista® Business -käyttöjärjestelmää.

mutta heti seuraavalla sivulla:

HP suosittelee Windows Vista™ Business -käyttöjärjestelmää.

Eli tarkkana nyt! Jos HP:lta löytyy ajuri Windows Vista®:lle, niin se ei todennäköisesti toimi Vista™ssä. Kannattaa muistaa myös kieli- ja bittisyyserot.

HP:n Vista-disclaimer on myös aika veikeä:

Tietyt Windows Vistan tuoteominaisuudet edellyttävät pitkälle kehitettyjä laitteita tai lisälaitteita.

HP luokittelee tietokoneensa kolmeen luokkaan: Yksi tähti on hyvä, kaksi on parempi ja kolme paras.

Pitäisikö minun ostaa HP:lta paras vai pitkälle kehitetty laite - ja mikä niistä tukee videota?

Kuten aiemmin kirjoitin, Adobe tukee Flash Lite 2.0:ssa videota, mutta Flash Lite 2.0 ei kuitenkaan näytä niitä. Uusi Flash Lite 3.0 tukee videota, ja lisäksi myös näyttää niitä.

Intelin bloggaaja vakuuttaa, että yhtiössä tuetaan 64-bittisyyttä aivan yhtä paljon kuin kilpailijallakin:

A few days ago an OEM asked whether or not Intel had 64-bit… It was kind of funny, kind of sad. [..] But the truth is our Xeon line has supported 64-bit for over a year and everything out there you’ll find with a “D,” as in Pentium? D, or Celeron? D (yes, even Celeron? D supports 64-bit)”

Tämä kommentti oli aika osuva:

Even this article is vague - “supports 64 bit” - what the hell does that mean? Emulates 64 bit? Doesn’t crash if it sees 64 bit code?

Suomen kieleen valuu yhä vain enemmän angloamerikkalaisia kieli-ilmiöitä; esimerkiksi yhdyssanattomuuden, tarpeettoman suurten alkukirjainten tai ylimääräisten luettelopilkkujen muodossa.

Homma alkaa mennä minusta sekavaksi, ja tuntuu samalta kuin VB.NETin ja C#:n välillä hyppiessä: puolipilkku vai ei, sulut vai ei?

Ehdotan, että hoidetaan trans-Atlanttinen harmonisointi loppuun, niin ei tarvitse joka käänteessä enää pohtia, mitä erikoismerkkiä missäkin blogi- tai lehtitekstissä pitäisi käyttää.

Otetaan tarkasteluun Microsoftin tuotemerkit, koska niitä käytämme varsin aktiivisesti. Jatkossa oikeaoppiset kirjoitusasut kuuluvat siis:

• Windows PowerShell™ sisältyy sekä Microsoft® Windows Vista™aan että Windows Server®iin.
• Zune™ ymmärtää WMV®iä ja Windows Media™iä.

Englanti ei ole suinkaan ainoa valtakieli. Aasia on nousussa, joten eiköhän opetella varmuuden vuoksi myös hieman japania:

• ™han löytyy jo Anttilan ale-hyllystä.
• Pelaan päivittäin ™iä, koska se on niin addiktoiva.

Ei hätää, jos et muista regin ja teeämmän logiikkaa. Muistilista löytyy tarvittaessa netistä.

Ai vitsikö? Ei suinkaan. Lukekaa vaikkapa Microsoft-koodajille suunnattua MSDN Magazineä. Kyllä tämä on talon tapa. Tai ainakin melkein.

No, tämän hieman väsyneen disinformaation vastapainoksi kannattaa ehkä sittenkin lukaista J. Korpelan oikeat ohjeet™.

En keksi mitään syytä tämän sivun olemassaololle, paitsi hakukoneiden houkuttelun.

Konekäännetyn sivun kukkasia:

Alkuperäinen:

“Drupal was all set to change its geeky image with a super cool theme - Garland.”

Käännös:

“Drupal aivan asento jotta heilahdus sen geeky kuvastaa avulla avustaja hävytön aine Koristaa köynnöksillä.”

Alkuperäinen:

“BTW: The most beautiful part about the Graland theme is the color chooser which allows you to choose colors with a Adobe Photoshop like chooser designed in pure Javascript.”

Käännös:

“BTW: enimmät ihana eritä jokseenkin Graland aine on ihonväri valikoida joka antaa te jotta valikoida ihonväri avulla Savimaja Photoshop kuin valikoida piirtäjä kotona aito Javascript.”

PS. Kannattaa vilkaista konekäännetyn sivun lähdekoodia. HTML:n font-tagiin on upotettu käännössanojen vaihtoehtoja.

Applen tuotejulkistuksen myötä voimme taas sohia ampiaispesää ja ylläpitää loputonta kiistaa aiheesta “Tietoteknisten termien ja tuotenimien kirjoitusasut”.

Suomen kielen lautakunan päätös v. 2000, päivitetty 31.1.2007:

Julkisessa viestinnässä yritysnimien [sekä tuotenimien] kirjoittamiseen voi soveltaa seuraavaa:

• Suorasanaisessa tekstissä yritysten nimiin sovelletaan yleisohjeiden mukaisia kirjoitustapoja.
• Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liittyvän toisen erisnimiosan alussa.
• Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan.
• Nimiä taivutetaan normaalien kielenkäyttösääntöjen mukaisesti.
• Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tarvittaessa lisätään yhdysmerkki.”

(Kappalemuotoilu omaa, tuotenimi-maininnan lisäys sivun lopussa olleen tarkennuksen perusteella.)

Ruotsissa vastaavasti (IDG.se):

Mediesurret kring Iphone saknar motstycke i prylhistorien.

Kielenhuoltajat perustelevat suositustaan:

Kielenhuollon tavoitteena on, että kieliyhteisöllä on yhteinen kirjoitettu kieli, jota kaikki ymmärtävät ja osaavat käyttää ja joka on myös opittavissa. Yritysten tapa kirjoittaa nimensä vakiintuneista oikeinkirjoitussuosituksista poiketen aiheuttaa jatkuvasti hankaluuksia julkisessa viestinnässä ja vaikeuttaa yhteisten kielenkäyttösääntöjen oppimista.

Säännöt ja yhtenäisyys on hyvä asia, mutta minusta iPhone olisi silti parmepi kuin Iphone. Nythän sitä epäyhtenäisyyttä vasta löytyy!

Ja tämänkin kirjoitti X-Telnet Oy:n [tunnuksessa “xtelnet”] freelance-journalisti, joka avustaa säännöllisesti MikroPC-nimistä [Wikipediassa MicroPC] lehteä, joka kääntää juttuihini aina .Net ja xml.

Men hemska saker!

Menevät sitten Radio Extremissä lopettamaan mainion Plepponsa juuri kun meikäläinen ylipäänsä löysi shown.

Ruotsalaisen Podradion sivuilta löytyy onneksi kaikki vanhat Plepot mp3-muodossa, joten mars imuroimaan.

Hakekaa pois, ennen kuin iso YLE suojaa Windows Mediallaan.

Pleppo sentään.

Alkuviikosta Adobelta ilmestyi Flash Lite 3, jonka yhdeksi uutuudeksi ilmoitettiin tuki videolle. Uutinen tuntuu kummalliselta, sillä onhan aiemmassa Flash Lite 2:ssakin jo videotuki:

Flash Lite 2.x also provides video support and external multimedia support.

Jos olet yrittänyt katsella YouTube-pätkää Flash Lite 2:n tarjoavalla kännyllä tai tallentaa Flash Pro 8:ssa videota SWF-tiedostoon, olet kenties huomannut ettei siellä mitään näy.

Kevyt-Flashin FAQ-sivulta selviää, että video support tarkoittaakin vain tietovirran läpikuljetusta laitteen tai käyttöjärjestelmän omalle videokäsittelijälle. Videon purku- ja käsittelylogiikan tulee löytyä laitteesta itsestään - Flash Lite 2 ei “tee” siis videolle mitään. No, kaipa tuokin on jonkun määritelmän mukaan tukea.

Adobelta tullut Flash Lite 3 -lehdistötiedote olikin siis varsin tulkinnanvarainen infopläjäys:

Tiedote:

16.2.2007

Adobe Flash Lite esittää videot myös mobiilisti

Maailmalle on toimitettu jo yli 200 miljoonaa Flash-tuen sisältävää mobiililaitetta

Adobe Systems julkisti 3GSM-messuilla Barcelonassa tällä viikolla, että seuraava Adobe Flash Lite -versio tulee sisältämään video-tuen.

Siis häh? Adoben Flash Lite 2:ssa mainostellaan videotukea, mutta Flash Lite 3:ssako se tuki vasta oikeasti “toimii”? Mitä sitten tarkoittaa alun Flash-tuki? SWF:n läpikuljettamista ja dumppaamista jonnekin, jossa se ehkä näkyy - tai ehkä ei?

Koodaajahenkinen tulkintani:

Tuki-sana on Adobella ilmeisesti overloadattu siten, että Flash Lite 2:n kohdalla “tuki: kuvapinnan varaaminen ja sokea läpikuljetus” kun taas kolmosessa “tuki: FLV-muotoon pakatun videotallenteen purkaminen, käsittely ja esittäminen”.

Yksinkertaista?

Ja selkokieli ilomme

- Itil on kuitenkin hyvä apuväline etenkin Puolustusvoimien tilaaja-tuottaja -kumppanuusmallissa, jossa yhteistyössä siviiliorganisaatioiden kanssa kehitetään kriisinkestäviä uusia palveluita eli tekniikkaa ja toimintamalleja^[1].

Selvä!

[1] digitoday 14.12.2006: Puolustusvoimat eturintamassa itilin kimppuun