Assemblix Backstage

Ahdistaa.

Pikkusiskoni kolmekymppinen mies, puoliksi amerikkalainen ja puolet ajasta siellä myös koodaustöitä tekevä, valittaa jatkuvasti kuinka me suomalaiset olemme niin rajoittuneita ja epäsosiaalisia. Kassajonossa keski-ikäisten käytöskin häntä kummastuttaa, meikäläisten öykkäröintiä ei suvaittaisi kuulemma jenkkimaassa.

Kiilaustyylit sikseen, internet-alallakin meillä tuntuu olevan vielä opittavaa. Ehkä emme ole yksinkertaisesti vain kehittyneet vielä kansakuntana, kovin puusta revittyjä hirvityksiä nämä kotimaiset saittimme ovat.

Bloggauskulttuurimme muistuttaa lähinnä verkostomarkkinointia, aktiivisia podcastaajia ei löydy mistään.

Ennakkoluuloton innovointi puuttuu myös palvelujen ja sovellusten kehityksestä – muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sulake on ollut virtuaalinen menestys ja Lönnrotinkadulta ponnistava Jaiku on onnistunut luomaan jalansijaa kovilla jenkkimarkkinoilla.

Sosiaalisissa verkoissa kaikkea kokeileva Nokia pääsi odotetusti Business 2.0:n listalle, jossa lueteltiin merkittäviä USA:n ulkopuolisia Web 2.0 -hankkeita. WidSets on kieltämättä kätevä.

Ruotsi on päässyt listalle ainakin kolmella ehdotuksella. Voi kuinka yllättävää.

Microsoft on luvannut julkaista seuraavan 12-18 kuukauden aikana internet-pilvessä eläviä verkkosovelluksia. Ilmaisten sovellusten vastapainoksi Microsoft puskee käyttäjille mainoksia.

Yhtiö on panostanut vahvasti media- ja mainintasisältöjen hallintaan ja ostanut alan yrityksiä, myös perinteisen online-liiketoiminnan ulkopuolelta.

Microsoft ei ole enää ohjelmistoyritys vaan mediatalo, jolle sovellukset toimivat mainosten esityspintana. Katsokaa vaikka uutta Officea: sen mahtavissa ribbon-palkeissa ja muissa widgeteissähän on hulppeasti lääniä bannereille.

Avalonin (WPF:n) ja Silverlightin mahdollistaminen näyttävien käyttöliittymätekniikoiden ansiosta mainoksista tulee eläviä ja tehokkaita. Digitaalisen sisällönsuojauksen vuoksi käyttäjät eivät pääse niitä karkuun perinteisillä mainosblokkaajilla.

Microsoftin pitäisi maksaa uusia tekniikoita hyödyntäville kehittäjille provisiota, hehän rakentavat yhtiölle mainostauluja.

Käyttäjältä ei tietenkään kysytä mitään, pääasia että rahoittajat ovat tyytyväisiä.

Microsoftin massiivinen 2008-versiopäivitysten hyökyaalto lähestyy uhkaavasti. Tai uhkaavasti ainakin tietoliikennekapasiteetin näkökulmasta, sillä lukuisten eri Visual Studio-, SQL Server- ja Windows Server 2008 -levykuvien siirtely tulee kuormittamaan IP-runkoverkkoja ennätysmäisesti.

Viime vuonna ihmettelin, miksi Microsoft ei hyödynnä jotakin BitTorrentin kaltaista P2P-tekniikkaa Office 2007 -beetojensa jakelussa. Silloinhan Microsoft sortui veloittamaan beetaversioiden imuroinnista, kustannuksien kattamiseksi kuulemma.

Tällä kertaa beetat siirtyvät kehittäjille kuitenkin maksutta. Apuna on uusi P2P-pohjainen väline, Microsoft Secure Content Downloader. Kyseessä on toistaiseksi vasta esiversio, ja jakelusofta lakkaa toimimasta 4 viikon kuluttua.

Isoista kaistamaksuista kärsivien puolesta täytyy toivoa, että MSCD toimii eikä pätki imurointeja kuten vanha MSDN:n imurointipalikka.

Eikä asenna koneeseen hämäriä taustapalveluja.

Minimalistinen WordPress-teemani saa lähteä, sillä löysin testattavaksi CommentPressin. Kyseessä on sähköiseen julkaisemiseen erikoistuneen Institute for the Future of the Book -nimisen järjestön uunituore laajennus.

Nimi teema on CommentPressille harhaanjohtava, sillä tämä on paljon enemmän kuin pelkkä visuaalinen ulkoasu.

Perinteisestä teemasta poiketen CommentPress muuttaa aktivoitaessa WordPress-tietokannan rakennetta. Normaalisti ylläpitäjä ei välttämättä edes huomaa muutosta, mutta koska olin tiukentanut MySQL-käyttäjän oikeuksia sain näkyville herjan alter-oikeuksien puuttumisesta.

Tällainen rakennemuutos oli odotettavissa, sillä CommentPressissä voi kommentoida kokonaisen kirjoituksen asemesta myös yksittäistä kappaletta.

Vertaamalla wp_comments -taulun rakennetta ennen ja jälkeen asennusta selviää, että sinne on ilmestyy kolme uutta apukenttää:

Kommentoinnit kohdistetaan haluttuun kappaleeseen uudella comment_contentIndex -arvolla. Esimerkiksi edellisen blogiviestini (Firefoxin turvabugi) ensimmäisen kommentin arvoksi on tietokantaan tallentunut 1.

Täytyy jossakin vaiheessa kokeilla, mitä tapahtuu kun muokkaan jotain aiemmin julkaistua blogiviestiä. Oletettavasti kappalenumeroinnit eivät indeksoidu uudestaan, ja kommentit kohdistuvat vanhan numeroinnin perusteella.

Sopivasti muotoillun linkin klikkaus suorittaa minkä tahansa komennon kaikissa Windowsin Firefox-versioissa (myös 3.x).

Tässä tapauksessa käynnistyy Windowsin calc.exe:

Tämä yhdistettynä JavaScript-koodiin, joka peittää tilarivillä näkyvän osoitteen… Huh, tästä tulee vielä epidemia.

Bugzillan mukaan koodia on korjattu kyllä varsin vikkelästi, mutta se odottaa vielä testausta ja pääsyä jakeluun.

(Kiitokset jälleen digitoday.fi:lle otsikon inspiroinnista!)

Huolimattomasti sanitoitujen Office-tiedostoliitteiden mukana kulkee tuon tuosta arkaluontoisia lisätietoja. Toistuvasti käytetyn tarjouspohjan vanhat tiedot tai peruutuspuskurin turhat jämät kannattaa suodattaa perusteellisesti ennen lähetystä.

Nämä aivan uusimmat Officet hoitavat siistinnän onneksi omatoimisesti – vanhemmat olivat varsin lavertelevia.

Aivan tavallisissa mediatiedostoissa kulkee kuitenkin yhä enemmän tunnistedataa. Digipokkareista tallentuneeseen megapikselimössöön saisi kevyesti upotettua Sonera-kirjan jos toisenkin, eikä tiedostokoko tuntuisi vielä missään.

Viime aikoina olen testaillut, kuinka paikkatieto- ja IPTC-kuvaukset siirtyvät eri palvelujen ja laitteiden välillä.

Hieman parempaa tietoa tiedosta kuitenkin jossakin tarvitaan, sillä varsin sekaisin ovat nämä meta ja data. Pelottavan ylivuototautisilta Mehtälä-muistiinpanot loppuvaiheessa näyttivät:

Olen siis video – kliketi kliks! »

Olen sulkenut ikkunoita GUI-ympäristöissä kohta 20 vuotta tuplaklikkaamalla sitä ikkunan vasemmalla puolella näkyvää pientä kuvaketta.

Stardockin uusimman WindowBlindsin asennettuani tämä menetelmä ei ole toiminutkaan enää kunnolla.

Kun valitin softavalmistajan foorumilla, minua valistettiin että Windowsissa ikkunat voi sulkea painamalla myös siellä oikealla puolella olevaa X-ruksia.

Olin aina kuvitellut, että vain aloittelijat käyttävät ruksia – kenties juuri ne samat, joille tehtäväpalkissa ärsyttävästi tilaa vievät Copy- ja Paste-nappulatkin on tarkoitettu.

No joka tapauksessa, olisi kiva jos joku Windows-guru voisi vilkaista Winspector-screencastiani ja heittää noille Stardock-porukoille valistuneen arvauksen mistä ongelma johtuu. Ehkä saan sitten tämän kahdenkympin karkkikuomun korjattua.

Eilen tämä aukesi vielä ongelmitta, tänään sain virhesivun:

MySQL-käyttäjätunnuksesi on web22_ul. Kiitos tiedosta.

Vaikka nykyinen Windows on varsin tuore asennus, alkaa tilannevalikko taas huolestuttaa:

Toivottoman sekavaa.

No, kaipa näitä pääsee muokkaamaan jollakin GUI-hakkerointivälineellä. Nuo alimmat (Cut, Copy, Create Shortcut, Delete, Reneme) ainakin voisi poistaa. Käytän niihin näppäimistöä, en valikkoa.

Ja kappas, minullahan näyttää olevan tuolla kaksi eri vertailusoftaa, WinMerge ja Beyond Compare.

Huvittavinta tässä yltäkylläisyydessä on kuitenkin se, ettei usein tarvittua Create new folder -komentoa löydy sitten millään. Sen esiinsaanti vaatii juuri tiettyä Explorer-kontekstia, pelkän kansion klikkailu ei kumma kyllä riitä.

En keksi mitään syytä tämän sivun olemassaololle, paitsi hakukoneiden houkuttelun.

Konekäännetyn sivun kukkasia:

Alkuperäinen:

“Drupal was all set to change its geeky image with a super cool theme – Garland.”

Käännös:

“Drupal aivan asento jotta heilahdus sen geeky kuvastaa avulla avustaja hävytön aine Koristaa köynnöksillä.”

Alkuperäinen:

“BTW: The most beautiful part about the Graland theme is the color chooser which allows you to choose colors with a Adobe Photoshop like chooser designed in pure Javascript.”

Käännös:

“BTW: enimmät ihana eritä jokseenkin Graland aine on ihonväri valikoida joka antaa te jotta valikoida ihonväri avulla Savimaja Photoshop kuin valikoida piirtäjä kotona aito Javascript.”

PS. Kannattaa vilkaista konekäännetyn sivun lähdekoodia. HTML:n font-tagiin on upotettu käännössanojen vaihtoehtoja.