Assemblix Backstage

Nokia N800:lle tulossa oleva Skype (josta on tiedetty jo kuukausia) konkretisoitui sopivasti vain päivää ennen iPhone-ryntäystä.

Laskelmoitua?

(Kuva: jkontherun)

Kuulun siihen 7 – 10 % prosentin joukkoon miehistä, joilla on (lievä) värisokeus. Punainen ja vihreä sotkeentuvat, jos sävyt ovat tarpeeksi lähekkäisiä.

Normaalisti “vammastani” ei ole haittaa, mutta aina silloin tällöin huomaan tuijottavani jotakin kaaviota tai grafiikkaa, jossa värien sekoittuminen on ongelma. Viimeksi näin taisi käydä selvitellessäni Hesarin kartoista eduskuntavaalien ääntenjakautumista.

Äsken huomasin ihmettelevän iPhonen saatavuustaulukkoa. Ainakaan tällä ThinkPadin näytöllä (hieman heikkotasoinen ja vanha, eli TP770ED vuodelta 1998) en heti kyennyt selvittämään, löytyykö esimerkiksi juuri nyt Havaijilla kaupoista laitetta vai ei:

Vastaa näytön kulmaa käänneltyäni ja tarkasti palloja vertailtuani erotin värisävyt.

Sivua ei ole tehty kovin värisokeusystävälliseksi, sillä grafiikoissa ei ole myöskään hiirellä yli liikuteltaessa näytettävää aputekstiä.

Applen tuotejulkistuksen myötä voimme taas sohia ampiaispesää ja ylläpitää loputonta kiistaa aiheesta “Tietoteknisten termien ja tuotenimien kirjoitusasut”.

Suomen kielen lautakunan päätös v. 2000, päivitetty 31.1.2007:

Julkisessa viestinnässä yritysnimien [sekä tuotenimien] kirjoittamiseen voi soveltaa seuraavaa:

• Suorasanaisessa tekstissä yritysten nimiin sovelletaan yleisohjeiden mukaisia kirjoitustapoja.
• Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liittyvän toisen erisnimiosan alussa.
• Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan.
• Nimiä taivutetaan normaalien kielenkäyttösääntöjen mukaisesti.
• Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tarvittaessa lisätään yhdysmerkki.”

(Kappalemuotoilu omaa, tuotenimi-maininnan lisäys sivun lopussa olleen tarkennuksen perusteella.)

Ruotsissa vastaavasti (IDG.se):

Mediesurret kring Iphone saknar motstycke i prylhistorien.

Kielenhuoltajat perustelevat suositustaan:

Kielenhuollon tavoitteena on, että kieliyhteisöllä on yhteinen kirjoitettu kieli, jota kaikki ymmärtävät ja osaavat käyttää ja joka on myös opittavissa. Yritysten tapa kirjoittaa nimensä vakiintuneista oikeinkirjoitussuosituksista poiketen aiheuttaa jatkuvasti hankaluuksia julkisessa viestinnässä ja vaikeuttaa yhteisten kielenkäyttösääntöjen oppimista.

Säännöt ja yhtenäisyys on hyvä asia, mutta minusta iPhone olisi silti parmepi kuin Iphone. Nythän sitä epäyhtenäisyyttä vasta löytyy!

Ja tämänkin kirjoitti X-Telnet Oy:n [tunnuksessa "xtelnet"] freelance-journalisti, joka avustaa säännöllisesti MikroPC-nimistä [Wikipediassa MicroPC] lehteä, joka kääntää juttuihini aina .Net ja xml.

Spammaajat ovat keksineet näköjään taas keinon ohittaa Outlookin roskapostisuodatin.

Outlookin suodatin käyttää Microsoft Researchin kehittämää SmartScreen-tekniikkaa. Toteutuksen yksityiskohdat ovat tarkkaan varjeltu salaisuus. Venäläisten reverse engineering -analysoinnin ja Microsoftin omien dokumenttien perusteella tekniikasta tiedetään kuitenkin jonkin verran:

SmartScreen perustuu neuroverkkoalgoritmiin ja on esimerkki ns. oppivasta koneälystä (machine learning).

Oppimateriaalina käytetään mm. Hotmail-käyttäjiltä saatua tietoa siitä, millaisia sanomia raportoidaan roskapostiksi. Tämän lisäksi SmartScreen sisältää joukon heuristiikkaa ja erilaisia sääntöjä, joilla vastaanotettu sanoma pisteytetään roskapostiepäillyksi.

SmartScreeniä käytetään valtaosassa Microsoftin sähköpostituotteista ja se lisättiin Outlookiin Office 2003:n ilmestyessä. Kirjoitin tuolloin SmartScreenstiä ja sen salatuista rajapinnoista myös Assemblixiin.

SmartScreen poikkeaa muista oppivista suodattimista, sillä käyttäjä ei voi itse opettaa sitä tunnistamaan tai olemaan tunnistamatta roskapostiksi. SmartScreen voidaan ohittaa omilla black- ja white-list -luetteloilla, joissa voi määrittää osoitteita tai verkkotunnuksia aina sallituille tai aina suodatettaville posteille.

Suodatuksen herkkyyttä voi säätää hyvin karkeasti, eli ainoastaan matalaksi tai korkeaksi. Näiden tarkempaa toimintalogiikkaa ei ole julkaistu, ja sopivan herkkyystason valinta edellyttää testaamista pidemmällä aikajaksolla.

Oman kokemuksen perusteella matala suodatustaso ei ole missään nimessä liian matala, sillä roskapostikansioon kulkeutuu viikoittain sallittua postia. Korkean suodatustason valinta ei ole käynyt itselläni siis mielessäkään.

SmartScreen sisältää varmasti aivan hienoa teknologiaa. Microsoft on kuitenkin mokannut pahemman kerran UI-toteutuksessa, jolla käyttäjä voi ohjata suodatinmoottoria ja yleisemmin koko roskapostisuodatuksen prosessia Outlookissa.

Roskapostisuodatus tapahtuu ennen käyttäjän määrittämien sääntöjen käsittelyä. Itselläni on yli 100 sääntöä tulevalle postille, joilla ohjaan esimerkiksi postituslistojen viestit oikeisiin kansioihin. Outlookissa voi sallia kyllä osoitekirjasta löytyvien osoitteiden päästäminen läpi, muttei sääntöjen osoitteista. Outlook jättää siis sääntöihin tallennetun arvokkaan tiedon hyödyntämättä ja merkitsee viestejä aivan turhaan roskapostiksi.

Outlookin käyttämää sanastoa ja sääntöjen parametreja päivitetään kuukausittain Microsoft Update -kierrosten yhteydessä. Päivitysten väliin jää kuitenkin pitkiä aikavälejä, jona roskapostitehtailijat voivat oppia kiertämään viimeisimmät säännöt.

Kesäkuun Outlook-päivityksen salat on ilmeisesti jo selvitetty, sillä viikonlopun aikana on Outlook alkanut päästää läpi aivan ilmiselvää kuvallista roskapostia. Välissä on ollut monen kuukauden tauko, jolloin Inboxini pysyi kiitettävän puhtaana.

Yllä olevasta kuvakaappauksesta näkyy, että postipalvelimellani oleva SpamAssasin on analysoinut viidestä sanomasta kolmen roskapostiksi. Outlookin mielestä kaikki viisi ovat sallittua postia.

Kaiken huipuksi Outlook ei näyttäisi millään tavoin reagoivan SpamAssasinin lisäämiin X-Spam -kenttiin.

Twitter on jo ihan out (ehtikö kukaan huomata, että se oli edes in?). Nyt Web 2.0 -piirejä valloittaa Jaiku.

Suomalaisten pyörittämään palveluun ovat ihastuneet Piilaakson sijoittajapiirien lisäksi muutamat nettipersoonat kuten TWiT:in Leo Laporte.

Jaikulaiset ovat toimineet Suomen matkailunedistäjinä istuttamalla mikrobloggauksen lisäksi maustesillin San Franciscoon .

Tein nyt Assemblixille kokeeksi oman kanavan, josta syntyi samalla myös kätevä “back channel” -widgetti sivustolle.

Tervetuloa Jaikuamaan: http://jaiku.com/channel/assemblix.

Kuten Hesaristakin on saatu lukea, Kesäkoodi 2007 on lähtenyt käyntiin varsin dramaattisissa merkeissä.

Viime viikolla Janne Kalliomäen graafinen edustaohjelma Backup Managerille eteni jo ensimmäisten koodirunkojen tasolla. Lauantaina iski kuitenkin varasporukka ja ryösti Jannelta kannettavan – ja siinä samassa lähdekoodit.

Ironia on siinä, ettei lähdekoodeista ollut varmuuskopioita.

Muutama päivä sitten kone kuitenkin löytyi, ja työ voi taas jatkua.

Huh!

Tiedän kokemuksesta – tosin Jannen tapaukseen verrattuna erittäin lievässä muodossa – kuinka ikävää ja jopa traumatisoivaa omalle kohdalle osunut katuväkivalta voi olla.

Tsemppiä Jannelle!

Ja hei, muist.. Tai no, jätän muistuttelut väliin. Eiköhän aihetta ole tullut tarpeeksi mietiskeltyä – muutenkin kuin teknisen vaatimusmäärittelyn näkökulmasta.

Tapahtunut tähän mennessä:

Keskustelu lähti liikkeelle kerneliä koodaavien keskuudessa siitä, pitäisikö GPLv3:een siirtyä — ja mitä se merkitsee, suuntaan ja toiseen:

Linus Torvalds: Ei näe siirtymistä GPLv3:een Linuxissa tarpeellisena. On pragmaatikko: jos ilmaantuu perusteltuja syitä, niin päivitetään vaan. Edistyksellisten teknologioiden saaminen (lue: ZFS) Linuxiin voisi olla perusteltu syy siirtyä kolmos-GPL:ään.

Torvalds viittaa GPLv2 vs. GPLv3 -keskustelussa Sun Microsystemsiin: “Sun on paha yhtiö, joka ei haluaisi tarjota hyödyllistä teknologiaa avoimen koodin yhteisölle eikä varsinkaan Linuxille!”

Jonathan Schwartz, Sun: On valmis avaamaan Sunin tuotteita GPLv3:lla. GPLv3 on yhtiön kannalta “helpoin”, mutta GPLv2:kään ei ole poissuljettu. Kaupalliset juuret omaava Sun ei kykene siirtymään täysin avoimeen (lue: GPLv2:een) äkkiä, GPLv3:n suojatyynyt auttavat.

Jonathan Schwartz jatkaa: “Emmehän me ole suinkaan Linuxin vihollisia!”

“Yhdistäkäämme voimamme, ja rakentakaamme koko maapallon kansalle avointa Internet-teknologiaa! Linus, please, tulisitko illalliselle kanssani niin voimme keskustella aiheesta lisää. Minä teen safkat, tuo sinä viini — muodostetaan oikea mashuppi!”

Linus tiedustelee: What will you cook?

(Hmm, pelkästään platonista?)

Theo de Raadt (OpenSSH:n ja OpenBSD:n taustavaikuttaja, open source -ääriainesta, ei hyväksy suljettuja ajureita, saanut hankalan tyypin maineen) vastaa nopeasti Schwartzille: “Voi kun tuo olisi totta! Sun on kuitenkin paha ja kaksinaismoralistinen: ette suostu julkaisemaan Sparcin speksejä tai antamaan OpenSolaris-yhteisölle muutenkaan tarpeeksi tietoa!”

Simon Phipps, Sun: On saanut Schwartzilta tehtäväksi selvittää, mitä tekniikkatietoja Sun ei ole toimittanut koodaajille. Muistuttaa, että varsinkaan vanhempia tietoja ei voida jaella noin vaan.

Voi kun tulis jo heinäkuu…

Tasan viisi vuotta sitten, 19.6.2002 klo 16.06 ilmestyi ensimmäinen Assemblix-uutiskirje. Toinen merkkipaalu oli pari viikkoa sitten, kun saimme ulos järjestyksessä 128. uutiskirjeen.

Merkkipäivät osuivat hauskasti yhteen myös Assemblixin kypsymisen kannalta: saitti saatiin pari kuukautta sitten täysimuotoisena pystyyn, ja nyt syksyksi yhtä sun toista uutta proggista kehitellään.

Men hemska saker!

Menevät sitten Radio Extremissä lopettamaan mainion Plepponsa juuri kun meikäläinen ylipäänsä löysi shown.

Ruotsalaisen Podradion sivuilta löytyy onneksi kaikki vanhat Plepot mp3-muodossa, joten mars imuroimaan.

Hakekaa pois, ennen kuin iso YLE suojaa Windows Mediallaan.

Pleppo sentään.